02 maalis Espoon Halli SM:t toi tutun uutisaiheen
Leiskusta oli kilpailemassa viikonvaihteessa kaksi juoksijaa yleisen sarjan SM-hallikilpailuissa Espoon Leppävaarssa.
Jasper Leppäkangas juoksi 60m sileällä alkuerissä ajan 7,16, joka ei riittänyt jatkoon.
Pyry Santahuhdan 60 metrin aitajuoksu päättyi varaslähtöön alkuerissä. Santahuhta on ennätyskunnossa, sillä testit ovat osoittaneet hyviä tuloksia ennen hallikisakautta ja mies on ehjänä. Hänen ennätyksenä on 7,97. Finaaliin 8 juoksijan rivistöön pääsi vielä ajalla 8,42. Pyry oli varaslähdössään 2 sekunnin tuhannesosaa liian nopea mittalaitteistojen mukaan. Reaktioaika oli 0,098 sekuntia. Tätä ei kyllä ihmissilmä erota juoksijoiden rivistöstä. Leisku teki asiasta protestin ja lähettäjä antoi pienen sääntökertauksen jälkeen Pyrylle luvan juosta matkan protestin alla uudestaan. Mutta protesti ei mennyt läpi. Saman kohtalon koki myös 2. erässä juossut Turun Urheiluliiton Santeri Örn.
Näin kuvataan pikajuoksun reaktioaikaa sääntömanuaaleissa:
”Pikajuoksussa (esim. 100 m) lähtöreaktioaika on aika, joka kuluu lähtöpistoolin paukauksesta siihen, kun urheilija kohdistaa lähtötelineisiin sääntöjenmukaisen voiman. Kansainvälinen sääntöraja on 0,100 sekuntia (100 ms); nopeampi reaktio tulkitaan varaslähdöksi, koska ihmisen fysiologinen minimireaktioaika on lähellä tätä rajaa.”
Ja kuinka mones kerta jo, kun GP-kisassa tai SM-kilpailuiden tärkeillä hetkillä nykyisten sääntöjen mukainen sallittu reaktioaika on liian hidas Pyrylle, kuten monelle muullekin nykyurheilijalle.
Asia nousi tapetille myös erityisesti Eugenen MM -kisojen aikaan vuonna 2022, kun useat pikajuoksijat maailmalla kärsivät samasta ongelmasta. Eugenen kisoissa Yhdysvaltojen Devon Allen joutui saman ”ongelman” uhriksi. Suomessa myös Lotta Harala ja Reetta Hurske ovat kommentoineet mediassa omia hyviä reaktioaikojaan. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n biomekaniikan asiantuntija Tapani Keränen ja Suomen Urheiluliiton kansainvälinen tuomari Pasi Oksanen olivat haastateltavina samaisessa Ylen uutisessa 1.2.2023. Jutusta voi katsoa myös videon aiheesta.
”Oksanen yritti jouduttaa Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa selkeämpää sääntömuutosta tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, joissa reaktiolaite näyttää niukkaa varaslähtöä.
– Epäselvissä tapauksissa urheilijalla voisi olla mahdollisuus esimerkiksi juosta protestin alla, Oksanenkin sanoo.
Hän tiedostaa, että 100 millisekunnin rajan voi alittaa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon? Kokeneen tuomarin mukaan pitäisi saada varmuus, mihin raja asetettaisiin. Nopeimpana ratkaisuna hän näkisi rajatapaussäännön uudistamisen, joka jättäisi enemmän päätäntävaltaa tilanteita ratkaisevalle tuomarille. Nykyinen sääntö on sidottu vahvasti reaktioaikarajaan, joka ei jousta millisekuntiakaan.
– Miksi hermolihasjärjestelmämme olisi sellainen, että se raja sattuisi olemaan täsmälleen 100 millisekuntia, biomekaniikan asiantuntija Keränen havainnollistaa.”
Kaksikko teki aloitteen Kansainväliselle yleisurheiluliitolle rajan alentamisesta aiempiin tutkimuksiin vedoten o,085:een. Olennaisinta lienee reaktiolaitteiden yhdenmukaisuuden varmistaminen ja lähtösignaalin äänen kulkeman matkan vakioiminen. Tässä on vielä maailmalla paljon kehitettävää, kun starttipistooleista ollaan siirrytty sähköisiin lähtölaitteisiin.
Katso tallenteet Espoon SM-halleista:
Lähetys Yle Areenasta lauantailta
(Jasper Leppäkankaan 60m juoksu kohdasta 1:16:10)
Lähetys Yle Areenasta sunnuntailta
(Pyryn 60m aitajuoksu kohdasta 3:08:50)